Ollaan Lunan kanssa treenailtu ahkerasti. Tässä hieman juttua tältä viikonlopulta...

Tein Lunalle tänään keppipolun, jossa tarkoituksena katsoa miten koira reagoi keppeihin ja päästä palkkaamaan jos se noteeeraa ne edes jotenkin. Olen joskus pari kuukautta sitten totutellut Lunaa keppi-ilmaisuun kotosalla, niin että se nostaa kepin lattialta mulle. No, mä tein tämän keppipolun nurmikolle (Arskalle oon tehny ihan vaan tielle) ja ripottelin nyt sit kuitenkin ne kepit askelten päälle, vaikkei tuossa harjoitteessa pointti olekaan se jäljestäminen. Otin Lunalla ensin hieman tottista ja treenattiin ketteryyttä (ipor-kettistelineillä) ja sitten mentiin keppipolulle. Olin tässä vaiheessa pukenut koiralle jälkivaljaat päälle ja se alkoi heti etsimään jälkeä ja nappasikin sen kun vasta oltiin menossa varsinaiseen aloituskohtaan. Ajattelin, että antaa nyt sitten jäljestää kun noin innolla menee. Olin ihan silmät ymmyrkäisenä kun Luna jäljesti (ilman nameja tai mitään) tosi kivasti ja ilmaisi ne kepit siinä samalla. Olin ihan että mitä häh, eikö tätä koiraa tarvitse treenata ollenkaan kun se tekee töitä kuin olisi syntynyt tähän! En siis ollut koskaan ennen ottanut mitään keppiharjoitteita ulkona ennen tätä ja niistä ilmaisutreeneistäkin oli jo pari kuukautta. Siis mitä ihmettä! Miten toi tajusi toimia noin? Koira teki täysin valmiin suorituksen ilmaisuineen kaikkineen! Huh huh... Alkaa jo pelottamaan millä muilla tavoin tuo otus on valmis mut yllättämään...

Tottis meni hyvin myös,otin seuraamista (pystyn jo aika pitkään seurauttamaan ilman nakkia nokassa ja koira pitää paikkansa hienosti), jääviä (eli istumista ja maahanmenoa liikkeestä, näissä koira alkaa jo tarjoamaan tosi nopeita liikkeitä) sekä eteenmenon. Eteenmenon Luna tajusi kuin itsestään kun vietiin yhdessä narupallo kentän laitaan. Otin ekalla kerralla matkaa noin 30m (eilisessä treenissä) ja tänään noin 50m. Luna menee kuin raketti ja suoraan eteenpäin. Aika pian tästä päästään täyteen kentän mittaan (varmaan jo seuraavalla kerralla koitan, koska koira on niin päättäväinen juostessaan pallolle). Eteenmenon maahanmenoa ei ole asiaa koittaa vielä aikoihin, koska se liike ei ole vielä pomminvarma ja tahdon tehdä koiralle uskomattoman motivaation juosta kentän päätyyn. Motivaation luominen Lunalle tuntuu olevan aika helppoa lelujen avulla. Koira on nyt ihan kivasti oppimaan saalisrauhankin ja alkaa tarjoamaan mulle taisteluleikkiä. Alussahan se juoksi aina karkuun, koska pelkäsi menettävänsä saaliinsa eikä irrottanut millään ilveellä.

Treenin päätteeksi ajeltiin Kennelhoviin ja leikittiin rannalla kepeillä ja frisbeellä. Luna jaksaisi loputtomasti hakea keppejä vedestä ja juosta frisbeen perässä. Tuota koiraa ei koskaan väsytä! Lopuksi otin vielä noutoa hanskalla, mutta tämä taisi olla jo liikaa koska koira ei tuntunut yhtään muistavan mitä on kyse. Ja viimeksi eilen liike meni jo tosi hienosti! Tämä on sitä taantumista, mitä koulutuksessa tapahtuu... Ja taisin ahnehtia ihan liikaa erilaista treeniä lyhyelle ajalle. Täytyisi vaan muistaa pitää jäitä hatussa, koska Luna on vielä niin nuori ja lyhytjänteinen kaikessa toiminnassa.

Arskan kanssa oltiin piirimestiksissä tänään. Maasto meni ookoo, yksi keppi ja yksi esine jäi. Työskentelyyn olen kuitenkin tyytyväinen. Tottis sen sijaan oli jotain ihan kamalaa ja se jäi alle sen maagisen 70p rajan... En aio mennä kokeisiin ennen kuin vasta joskus syksyllä, tuo tottis tarvii saada kuntoon! Metsätyöskentely (varsinkin jäljestäminen) on hyvällä tasolla (Arskan mittapuulla) ja jos saadaan tottis kulkemaan niin tuloksiakin saattaisi tulla. Mulla olis Arskan kanssa tavoitteena enää koulari etsintäkokeen voi-luokasta ja sitten sais riittää. Alkaa koiralla olemaan jo ikää ja elo Lunan kanssa on rassannut sitä aika paljon. Luna vaatii Arskalta aika paljon hermoja, vaikka toisinaan Aragon nauttii Lunan kanssa temmeltämisestä. Aika usein kotona se kuitenkin haluaisi levätä ja hermostuu pikkipimpulan leikkiyrityksiin.