Ensimmäinen pentutapaaminen oli viime viikonloppuna. Paikalle saapui koko viikonlopuksi VM Valontuoja (Pumba), VM Valonkantaja (Edu), VM Valonpisara (Pimu), VM Valonsäde (Nelli) ja tietenkin meidän VM Valonlähde (Soli).

Lauantaina treenattiin ensin jälkeä ja lounaan jälkeen hakua. Sunnuntaina tehtiin oman valinnan mukaan jälkeä tai hakua sekä hieman arkitottista. Pennuista alkoi erottumaan jo omat luonteenpiirteet ja sain huomata, että havaintoni pentulaatikosta pitivät edelleen paikkansa. Tässä hieman pohdintaa pennuista:

-Soli: Keskikastia oikeastaan kaikkien ominaisuuksiensa suhteen. Suhtautuu uusiin asioihin pienellä varauksella, mutta hetken tuumailun jälkeen tulee katsomaan (ihmiset, oudot esineet pihalla jne). Superahne herkuille, mutta ruoasta herkästi nirsoilee, varsinkin jos on hälinää ympärillä. Aikamoinen camel boots edelleen, ei hätäänny vaikka jäisi yksin pihalle muun lauman kadotessa sisälle. Rauhallinen. Leikkii hyvin ja innokkaasti, tarjoaa lelua ihmiselle.

-Nelli: Sosiaalinen ja tulee rohkeasti ihmisten (ja koirien) luo. Vilkas ja energinen, mutta osaa myös keskittyä. Nelli pitää opettaa kohtaamaan ihmiset neljällä tassulla, ettei siitä tule samanlaista pomppijaa kuten emänsä. Nellillä voisi olla hyvä potentiaali hakukoiraksi ja myös haukkuvaksi jos alkaa osoittamaan äänen käyttöä. Luulenpa rohkeuden ja toimintakyvyn riittävän haukkumaan vierastakin ihmistä. Tasapainoinen luonne ja erittäin kiinnostunut ihmisistä.

-Pimu: Reipas, mutta hieman arkailee uusia tilanteita ja ihmisiä. Tarvitsee aikaa tuumailuun, mutta tilanteet eivät jää päälle. Pimu rentoutuu heti kun on ratkonut tilanteet omassa päässään. Hakumetsällä huomasi hyvin kun Pimu ensin arasteli, mutta hoksattuaan homman jujun tuli juoksujalkaa ihmisten luo. Pimulle paljon positiivisia kontakteja vieraisiin ihmisiin! Ja oma ihminen siinä tukena. Ystävällinen ja avoin. Mukavan oloinen harrastuskoira, kun tekee vain pohjat hyvin heti pennusta.

-Edu: Hieman stressasi uutta paikkaa ja hälinää (ilmeni ripulina ja pienenä hilseilynä). Käytöksestä tätä ei kylläkään huomannut, vaan poju oli reipas koko viikonlopun ajan (siksi hieman ihmettelinkin tuota reagoimista vatsalla). Aika samantapainen Solin kanssa olemuksen ja käyttäytymisen suhteen (tempperamentti, uusien asioiden kohtaaminen jne). Tehdyt hakutreenit näkyvät varmuutena metsässä (opittu tietty käyttäytymismalli ja tunnetila). Pystyy jo noin nuorena vaatimaan namia vieraalta ihmiseltä haukulla, itsevarmuutta vai suurta ahneutta?

-Pumba: Tarkka omaisuudestaan (ruoka, emäntä). Toimintakykyä on. Sen huomasi sunnuntain jäljellä, jossa koira väsyneenä ja läkähdyksissään kuitenkin jatkoi tehtävää. Tosin suuri ahneus saattoi auttaa asiaa paljonkin. Kiinnostunut ihmisistä ja ystävällinen. Omaa tahtoa löytyy, joten mustavalkoisuus ja asioiden vaatiminen heti pienestä pitäen on avain helppoon elämään myöhemmin. Nooralla onkin tämä asia hyvin hallussa.

Kaiken kaikkiaan mukavan reippaita pentuja, joukossa ei ole yhtään sellaista yksilöä jonka suhteen joutuisi miettimään, että onko siitä rottweileriksi. Kaikki ovat kiinnostuneita ihmisistä ja kohtaavat uudet tilanteet ja asiat kuten rottweilerin tuleekin kohdata. Tempperamentissä alkaa huomaamaan eroja jo selvästi. Ulkonäön suhteen pennut ovat vielä toistaiseksi aika lailla samaa sarjaa, tosin emän ja isän näköä alkaa erottumaan pennuista eri tavalla. Pimun lievä yläpurenta on alkanut korjaantumaan, toivottavasti se korjaantuu kokonaan aikanaan.

Edun kanssa harrastetaan hakua, Pumban kanssa jälkeä. Pimun ja Nellin lajivalinta taitaa olla vielä avoinna, mutta olin näkevinäni pienen hakuinnostuksen pilkahduksen tämän viikonlopun aikana. Solin kanssa tehdään pääsääntöisesti pohjia jäljelle, mutta ei muutkaan lajit ole poissuljettuja.